Avec MarjaVastuullinen retkeilijä ottaa muut retkeilijät huomioon. Suomessa on maailman laajimmat jokaisenoikeudet. Voimme itse vaikuttaa pienillä teoilla ja valinnoilla siihen, että tulevillakin sukupolvilla säilyy samanlaiset mahdollisuudet retkeillä ja virkistäytyä luonnossa kuin meillä nyt. Haluammehan jatkossakin rentoutua luonnossa ilman roskaisia polkuja ja nuotiopaikkoja, kulunutta ja pilalle tallattua maastoa tai melua.
Olenko minä vastuullinen retkeilijä?
Vastuullinen ja kestävä retkeily on paljon muutakin kuin ympäristövastuuta, vaikka se onkin ehkä se eniten keskusteltu. Monia kysymyksiä herää, kun aletaan puhua vastuullisuudesta retkeilyn yhteydessä. Voiko retkeily olla vastuullista? Voinko juuri minä retkeillä vastuullisesti? Mitä vastuullinen retkeily tarkoittaa? Miten matkailuyritys voi toimia vastuullisesti?
Kun oma tapamme retkeillä kuormittaa ympäristöä minimaalisesti tai ei lainkaan, voimme sanoa olevamme vastuullisia retkeilijöitä. Luonnossa on helppo liikkua vastuullisesti yksinkertaisia perusohjeita noudattaen ja maalaisjärkeä käyttäen. Vastuullinen retkeilijä ottaa muut retkeilijät huomioon.
Roskaamisen vähentäminen lähtee retkieväiden pakkaamisesta
Kun jo retkieväitä pakatessaan jättää muovi- ja foliopakkaukset pois, ei maastosta tarvitse kantaa ruuista jääviä roskia kotiin. Polttokelpoiset pakkaukset, mm. paperi- ja kartonkipakkaukset voi polttaa nuotiossa ja biojätteet voi kipata puuceehen. Muille mahdollisille jätteille kannattaa ottaa mukaan muovipussi, jonne voi pakata esim. käytetyt terveyssiteet ja muut maatumattomat jätteet kotiroskikseen vietäviksi. Vanha hyvä ohje ja roskattoman retkeilyn periaate toimii aina:
Vie mennessäsi se, minkä toit tullessasi.
Itselle ja seuraaville tulijoille saa hyvän mielen keräämällä toisten jättämät roskat pois luonnosta. Samalla voi toimia esimerkkinä muille.
Retkeilijän vessaetiketti
Kansallispuistoissa ja muilla rakennetuilla retkeilyreiteillä on pääsääntöisesti puuceet. Muilla alueilla retkeiltäessä tulee huolehtia siitä, ettei vessatarpeen yllättäessä jätä vessapapereita lojumaan pitkin maastoa ja leijailemaan toisen retkeilijän eteen. Puhtaalla hangella tuulen mukanaan tuoma, ilmassa leijaileva vessapaperi ei ainakaan paranna retkeilykokemusta.
Hyvä tapa on pitää pientä puutarhalapiota mukana, kaivaa kuoppa ja peittää jälkensä. Jos lapiota ei ole, paperit ja jätökset pitää peittää muilla tavoin, vaikka sammaleen alle tai kivenkoloon. JA voihan vessapaperin vaikka polttaa. Jos käytätä kosteuspyyhkeitä, suosi kosteaa vessapaperia, joka maatuu vessapaperin tapaan ja jonka voi heittää puuceehen. Terveyssiteitä ei saa jättää luontoon, mutta ei myöskään puuceehen missään olosuhteissa. Pakkaa ne pussiin ja vie kotiin.
Jos alueella ei ole vessoja, isomman seurueen leiriytyessä kannattaa rakentaa riukula, jossa kaikki käyvät samassa paikassa tarpeillaan. Lopuksi siistitään jäljet kuin riukulaa ei koskaan olisi ollutkaan.
Tulenteko – missä ja miten vai eikö lainkaan?
Tulenteko kirvoittaa aina runsaasti keskustelua. Kaikille ei edelleenkään tunnu olevan selvää, että metsä- tai maastopalovaroituksen aikana avotulta ei saa tehdä edes rakennetulle nuotiopaikalle. Jos rakennettu nuotiopaikka on, tulta ei tehdä muualle. Tämän tästä törmää kansallispuistoissakin teltan eteen itse rakennettuihin tulipaikkoihin, vaikka nuotiopaikka olisi vain muutaman kymmenen metrin päässä. Tämän koin viime syksynä viimeksi Karhunkierroksen reitillä. Teki mieleni huomauttaa nuotion laittomuudesta, mutta en lopulta halunnut pilata omaa ja ystäväni retkikokemusta. Tuskin meitä olisi hyvällä katsottu, jos olisimme asiasta huomauttaneet.
Huom. Mastopalovaroituksen aikana ainoastaan hormilliseen tulisijaan saa tehdä tulet.
Retkiastiat puhtaaksi – miten tiskaan vastuullisesti?
Kertakäyttöastiat jätetään kotiin ja mukana kulkevat retkikeitin ja ruokailuastiat: lautanen, kuksa ja retkiaterimet. Kuksa ei vedellä huuhtelemisen tai pyyhkimisen lisäksi pesua kaipaa, mutta kattilat, pannut, lautanen ja aterimet tulee välillä pestä.
Oma tapani on keittää sen verran runsaasti kuumaa vettä, että se riittää tiskaamiseen. Astiat täytetään kuumalla vedellä, annetaan liota jonkin aikaa, lisätää tippa ympäristöystävällistä tiskiainetta ja tiskiharjalla hangataan puhtaaksi. Likavesi kaadetaan maastoon tarpeeksi etäälle nuotiopaikasta ja näkymättömiin.
Kaadetaanhan tiskivedet maastoon eikä rantaveteen. Hampaammekin pesemme muualla kuin rannalla emmekä sylje hammastahnaa veteen.
Tiskivesiä ei saa kaataa vesistöihin. Kalat eivät pidä rasvaisista makaroneista tai riisinjyvistä. Tässäkin tulee ottaa seuraava retkeilijä huomioon. Hän saattaa ottaa vettä ruokailua tai hammaspesua varten juuri siitä kohdasta, missä edellinen on tiskannut ja jättänyt makaronit ja riisit veteen.
Nauti hiljaisuudesta, älä melua äläkä vahingoita luontoa
Luonnosta voi nauttia sitä vahingoittamatta ja meluamatta. Syntyy ikävää jälkeä, kun puista irrotetaan kääpiä muistoksi ja tuohta revitään elävistä puista.
Annetaanhan lintujen ja muiden metsän eläinten olla rauhassa; niitä voi ihailla kaukaa vaikkapa kiikarilla ja tallentaa retkeilymuistoja kameralla. Turhaa meluamistakin tulee välttää; haemmehan usein itsekin ensisijaisesti luonnon rauhaa.
Metsähallitus haluaa kasvattaa vastuullisesti toimivien luontomatkailuyritysten määrää
Luontomatkailulla on kova kysyntä. Metsähallituksen tavoitteena on kestävästi ja vastuullisesti toimivien matkailuyritysten määrän lisääminen.
Kaikkien Metsähallituksen mailla toimintaa harjoittavien yritysten tulee tehdä kumppanuussopimus Metsähallituksen kanssa ja ottaa huomioon Metsähallituksen ympäristöjärjestelmä ja kestävän luontomatkailun periaatteet. Yksittäisen retkeilijän lisäksi kumppanuusyrityksillä on tärkeä rooli vastuullisen retkeilyn edistäjänä.
Kumppanuussopimus tarvitaan, jos harjoitetaan liiketoimintaa toisen omistamalla alueella
Kumppanuussopimus tulee olla myös, jos harjoittaa liiketoimintaa esimerkiksi jonkun yksityisen mailla. Jokaisenoikeudet eivät tällöin päde. Ryhmiä ei saa viedä luontoretkelle, mikäli tästä ei ole maanomistajan kanssa erikseen sovittu.
Vastuullinen retkeily, roskaton retkeily ja jokaisenoikeudet
Vastuullinen retkeilijä ei jätä luontoon muuta kuin jalanjälkiä ja niidenkin suhteen hän välttää turhaa liikkumista muilla kuin merkityillä reiteillä.
Tietoa vastuullisesta retkeilystä, roskattomasta retkeilystä ja jokaisenoikeuksista:
https://www.luontoon.fi/roskatonretkeily
http://www.metsa.fi/oikeudet-ja-saannot
Jos haluat lukea muita vastuullisuuteen liittyviä artikkeleitani, lue turvallisuusasiakirjan laatimisen tärkeydestä yritystoiminnassa.
Tutustu yritykseni vastuullisuusratkaisuihin tästä https://avecmarja.fi/vastuullisuus
