Matkalla luontokuvaajaksi – karikoiden kautta väljemmille vesille, on ensimmäinen julkaisemani kirja. Se oli Luontokuvaajan ammatilliset taidot -kurssin päättötyö ja samalla itselleni ja läheisilleni muisto upeasta kuvausopiskeluvuodesta 2025. Kirjani kertoo oppimisen polusta, jossa karikoiden kautta luoviminen johtaa lopulta uuden oppimiseen. Kuvaustaitojen kehittymisen myötä löytyivät ilo ja itsevarmuus sekä uudenlainen tapa pohtia elämää: pysähtyminen, luonnon tarkkailu ja mielenrauhan löytyminen.

Koska kirjaa painettiin vain kymmenen kappaletta ja niin moni on pyytänyt minulta kirjaa luettavaksi, päätin julkaista kirjan tekstit soveltuvin osin tässä ja nyt, vain muutamilla kuvilla höystettynä. Pääosa kuvista on opiskeluihin liittyviä kotitehtäviä, erityisesti nuo kuvakollaasit.

Tämä olkoon nyt sitten valokuvausblogini avausjulkaisu! Julkaisen kuvia ja tarinoita valokuvausretkiltäni sitten myöhemmin lisää. Kuviani pääsette katselemaan täältä https://avecmarja.fi/portfolio. Kirjassa kuvia on tasan sata; olenhan Satakunnasta 🙂

Hetkiä ja retkiä Satakunnan ja Koillismaan luonnossa (kirjan takakannen esittely)

Tämä kirja on matka – sekä luonnon että mielen maisemiin.

Kirjan kuvat on otettu kuvaajan mielenmaisemissa vesistöjen äärellä, melontaretkillä, vaarojen laella, soilla ja Kuusamon kuvauskojuilla valokuvausopintojen aikana.

Tämä kirja kertoo oppimisen polusta, jossa karikoiden kautta luoviminen johtaa lopulta uuden oppimiseen. Kuvaustaitojen kehittymisen myötä löytyvät ilo ja itsevarmuus sekä uudenlainen tapa pohtia elämää: pysähtyminen, luonnon tarkkailu ja mielenrauhan löytyminen.

Marja Kares-Oksman on erä- ja luonto-opas sekä viestintäalan yrittäjä, joka aloitti valokuvausopintonsa Kuusamo-opiston Luontokuvaajan ammatilliset taidot -kurssilla vuonna 2025. Tämä kirja on opintojen päättötyö ja samalla jonkin uuden alku.

Takakannen kuva:

Johdanto: MARJALTA: Tervetuloa matkalleni luontokuvaajaksi – karikoiden kautta väljemmille vesille

Matkani luontokuvaajaksi alkoi jo vuonna 2018, kun jätin pitkäaikaisen toiminnanjohtajan työni ja suuntasin eräopasopintojen kautta yrittäjyyden polulle, luontoon. Valokuvausopinnoista haaveilin vuosia – ja tammikuussa 2025 haaveeni toteutui, kun pääsin Kuusamo-opiston Luontokuvaajan ammatilliset taidot -kurssille.

Aloittelevana kuvaajana tunsin olevani eksyksissä kokeneiden kuvaajien joukossa. Termit, tekniikat ja kuvankäsittely olivat minulle uusia, ja monta kertaa olin valmis luovuttamaan. Ammattitaitoisia opettajiani kiitän kärsivällisyydestä. Opiskelukavereiden kannustus, ystävällisyys ja käytännön apu kantoivat eteenpäin.

Vuoden aikana opin enemmän kuin osasin koskaan kuvitellakaan – ja myös kuvauskalustoni vaihtui kokonaan matkan varrella. Olen löytänyt itseluottamusta, suuntaa koko elämälle ja halun kehittyä valokuvaajana jatkuvasti. Matkani on kulkenut karikoiden läpi kohti väljempiä vesiä. Olen vähitellen löytämässä oman kuvaustyylini.

Tavoitteeni on kertoa jokaisella kuvalla jokin tarina: luonnon hiljainen hetki, eläimen hauska ilme, erikoinen asento tai jokin kuvauksellinen oivallus. Kirjan kuvien taustalla olevat tarinat on koottu kirjan viimeisille sivuille. Kirjan kuvat olen ottanut kahden kodin maisemissa: pääosin Koillismaalla, ja jonkin verran tunnelmapaloja myös Satakunnasta.

Tervetuloa Koillismaan ja Satakunnan luontoon, matkalleni luontokuvaajaksi.

Tarinoita kuvien takaa

Halusin kirjassani antaa pääpainon kuville, joten kuvatekstit ovat erillisenä osiona kirjan lopussa.

Maisemakuvausta

Aloitimme opinnot maisemakuvauksella, ja maisemia kuvattiin opintojen aikana kahdella eri kurssilla. Kirjaan olen koonnut maisemakuvat ensimmäiseksi. Pääsimme tutustumaan Koillismaan parhaisiin ja tunnetuimpiin luontokohteisiin, joista monet olivat minulle entuudestaan tuttuja. Mukaan mahtui kuitenkin myös minulle entuudestaan tuiki tuntemattomia, upeita kuvauskohteita.

Käylänkoski

Opintojen ensimmäinen kuvausretki tammikuussa 2025 suuntautui Käylänkoskelle. Opettelimme valotuksen säätämistä histogrammin avulla. Valotusmittarikin oli minulle uusi asia – ja koskikarat aivan liian kaukana ja liian nopeita.

Riisitunturi

Toisella maisemakuvausretkellämme Riisitunturin peitti sankka sumu. Opin monta asiaa valotuksesta ja valkotasapainosta kuvatessani tykkylumihahmoja ja sumun peittämiä maisemia. Lumessa kahlaaminen oli työlästä -mutta hauskaa hyvässä kuvausseurassa.

Kiutaköngäs

Kolmas maisemakuvausretki. Halusin oppia kuvaamaan pehmeältä näyttävää vettä. Opin paljon kameran aukon merkityksestä ja pitkästä valotusajasta. Löysin kuohujen kätköistä kiinnostavia yksityiskohtia, kuten jättiläisen hampaat ja jääkarhun.

Porontima

Syyskuun maisemakuvauskurssilla ohjelmassa oli hdr- ja panoraamakuvausta Porontiman jylhissä maisemissa. Näihin maisemiin pääsee, kun lähtee kiipeämään ylös polkua Karhunkierroksen reitillä sijaitsevan Porontiman autiotuvan läheisyydestä. Tietä pitkinkin pääsee melko lähelle, kun ajaa Konttaisen parkkipaikalta vielä useamman kilometrin Virkkulantietä eteenpäin ja kääntyy metsäautotielle.

Konttainen

Kurssin jälkeen lähdin vielä illalla yksin kuvausretkelle kuvaamaan kuun nousua ja auringonlaskua. Molempiin Konttainen sopii mitä parhaiten. Yksi kotiläksy tuli samalla kuvattua: kuutamon tunnelma. Konttainen on paikka, jossa kuu ja aurinko kohtaavat. Samaan aikaan voi kuvata auringonlaskun ja kuun nousun.

Pähkänänkallio

Aikainen aamuretki Kuusamon ehkä kuvatuimman maiseman äärelle syyskuussa 2025 näytti ensin jokseenkin toivottomalta. Maisema ei ollut aueta millään sumun alta. Hdr- ja panoraamakuvauksen opettelu jatkui, mutta halusin ottaa myös aivan tavallisia maisemakuvia. Tällä varmistaisin, että ainakin jokin kuva onnistuu.

Lintukuvausta kuvauskojuilla

Lintukuvausjaksoja oli niin ikään kaksi opintojen aikana. Pääsimme pariin otteeseen kuvaamaan maakotkia, ja lisäksi kävimme kuvaamassa kojuilla teeriä, vesilintuja ja pikkulintuja. Lisäksi jokainen sai kuvata lintuja itse valitsemaltaan tai rakentamaltaan lintujen kuvaus- tai ruokintapaikalta. Jäätävä-nimiseen kuvasarjaan jokaisen piti koota parhaat lintukuvansa. Mottoni mukaisesti: ”Tällainen siitä sitten tuli”.

Teeren soitimella

Vaikka en olisi saanut yhtään onnistunutta kuvaa, huhtikuinen teerten soidin Kuusamo Nature Photographyn kojulla oli näkemisen ja kokemisen arvoinen. Paukkupakkasessa säädetyn kameran asetukset asettuivat viimein kohdilleen, ja sain teeristä aivan kelpo kuvia.

Maakotkien mailla

Kotkiakin pääsimme kuvaaman Kuusamo Nature Photographyn kojuille. Kuvasimme maakotkia sankassa räntäsateessa huhtikuussa ja ruskan aikaan syyskuussa. Molemmilla kerroilla maakotkat näyttäytyivät, ja paikalla pääsi kuvaamaan myös muita lintuja kuten närhiä, kuukkeleita, harmaapäätikkoja, käpytikkoja sekä monia pikkulintuja.

Pikkulintujen talvipuuhat

Pikkulintu- ja vesilintukojuilla huhtikuussa ei ollut kovin vilkasta, mutta tutustuin ensimmäistä kertaa elämässäni pulmusiin, enkä ole aikaisemmin saanut onnistuneita yhteispotretteja talitiaisista tai punatulkuista.

Närhet ja kuukkelit

Kuvasin närhiä ja kuukkeleita kotkakojulla Oulangalla lokakuussa 2025. Kotkat viipyivät vain hetken, joten oli aikaa kuvata muita lintuja. Olen julkaissut näitä kuvia facebookissa Hauskat luontokuvat -ryhmässä. Suosio on ollut taattu! Ehkä jatkossa erikoistunkin hauskoihin luontokuviin.

Joutsenten kokoontumisajot Nissinjärvellä

Nissinjärvi Kuusamossa on takuuvarma paikka joutsenten syysmuuton seuraamiseen. Kuvat otin lokakuussa 2025. Päämuutto oli jo ohi, mutta edelleen järvellä kokoontui satoja joutsenia, joista muutama uskaltautui lähietäisyydelle.

Saukkorannan linnut

Kakkoskotimme Saukkoranta Rukalla on lintujen- ja eläintenystävän paratiisi. Keväällä 2025 vierailulla kävivät vanhat tutut kesyt kuukkelit ja uudet tulokkaat, värikäs taviokuurnapariskunta. Myös käpytikka vieraili usein, samoin oravat ja jänikset, jotka eivät tämän kirjan kuviin päässeet.

Nisäkäskuvaus

Käytännössä nisäkäskuvauskurssi oli pääasiassa karhujen kuvaamista kahdella ei karhukojulla. Saimme kuitenkin aimo annoksen oppia mm. jänisten kuvaamisesta ruokintapaikalla. Kirjaan päätyi kuitenkin kuvia vain karhuista.

Karhu-Kuusamon komistukset

Kuvasimme karhuja heinäkuun helteessä täpötäydessä kuvauskojussa. Karhuistakin näki, että sää oli kuuma ja ilma oli sakeana sääskistä. Kuvausillan kruunasi emokarhun ja kolmen pennun lyhyt visiitti, vaikka muutoin karhut pysyttelivät melko kaukana.

Taigabearin veikeät veitikat

Karhut olivat kuvauskojun vieressä jo saapuessamme. Ne olivat leikkisällä tuulella. Ne ottivat mittaa toisistaan ja venyttelivät jäseniään ruohikon suojissa aivan lähietäisyydellä.

Luovia kuvauskokeiluja Valkeaisenvaaralla ja Kiutakönkäällä

Kameralla voi tehdä taidetta ottamalla maalauksellisia valokuvia. Opettelimme luovia kuvaustekniikoita, kuten ICM-tekniikkaa, Intentional Camera Movement (kameraa liikutetaan eri tavoin valotuksen aikana) sekä päällekkäisvalotuksia, joissa yhdistetään useita eri kohteista otettuja kuvia yhdeksi kuvaksi. Kiinnostavaa, mutta vaatii vielä paljon opettelua. Alla omat räpellykseni.

Makrokuvien maailma, makrokuvausta Hyöteikönsuolla Närängässä

Makrokuvaus avasi minulle aivan uuden maailman. Ensimmäiset kuvat otin opiskelukaverilta lainatulla makro-objektiivilla. Kävimme kuvaamassa kasveja heinäkuussa helteisellä Hyöteikönsuolla Närängässä ja sateisella Kuusamon kotiseutumuseolla.

Valokuvaesitys, ”Meloen mielenrauhaa”

Kuusamo Nature Photo 2025 -tapahtumassa jokainen LAT25-opiskelija piti kuvaesityksen. Esitykseni aihe, Meloen mielenrauhaa, oli nimensä mukaisesti kertomus siitä, miten meloen löydän mielenrauhan elämän karikoissa. Kuvaesitykseen pääsi melontamaisemia eri puolilta Suomea. Kirjassa pääosassa ovat minulle mieluisimmat melontakohteet Satakunnassa.

Säkylän Pyhäjärvi

Säkylän Pyhäjärven saareton, aava järvenselkä tarjoaa toisinaan myrskytuulta ja kovaa aallokkoa, toisinaan tyyntä ja seesteistä säätä. Pyhäjärvi yllättää aina – ja tähän melojan tulee osata varautua. Alla oleva kuvani Eurajoen luusuasta Kauttuan Ruukinpuistosata sai kunniamaininnan Eurajoen Vesiensuojeluyhdistyksen järjestämässä Joen monet kasvot -valokuvanäyttelyssä.

Selkämeren kansallispuisto, Säpin majakkasaari

Selkämeren kansallispuistossa mieluisimpia kohteita minulle ovat Rauman ja Luvian saaristot. Suojaisia reittejä ja rauhallisia, asumattomia saaria löytyy runsaasti. Retkeilysaarten  palvelurakenteet ovat monipuoliset.

Säpin majakkasaareen pääsee harvoin meloen. Tuuli voi yllättää! Melontamatka Säppiin on seikkailu jo itsessään, ja saarella riittää kokemista ja näkemistä, mm. muflonit ja ylämaankarjaa. Alla oleva kuva on myöskin mukana Joen monet kasvot -näyttelyssä.

Euran Koskeljärvi

Euran Koskeljärvi on yksi Suomen parhaista lintujärvistä ja retkimelojan paratiisi. Koskeljärvi on Lounais- Suomen ainut mökitön järvi ja se kuuluu Natura 2000 -alueeseen. Keväisin äänimaailman täyttävät kurkien ja joutsenten huudot. Olen viettänyt järvellä lukuisia upeita hetkiä.

Kokemäenjoki, Nakkila

Kokemäenjoen Nakkilan kosket on tunnettu kalastajien keskuudessa. Yhä useampi on löytänyt kohteen myös meloen. Kajakkivuokraamoni sijaitsee Nakkilassa Arantilankosken alapuolella. Näissä maisemissa isänikin meloi lukemattomia kertoja.

Nakkilan koskiin kuuluu seitsemän koskea ja nivaa, joista ensimmäinen on Harjavallan voimalaitoksen alapuolella ja viimeinen, Ruskilankoski, ennen Ulvilaa.

Kokemäenjoen jokiluonto yllättää aina. Toisinaan melojien matkassa liitelevät harmaahaikarat, ja illan hämärtyessä majavat saavat hännällään veden roiskumaan kajakkien joukossa. Vielä odotan saavani kameraani tallentumaan kuningaskalastajan!

Alla oleva kuva, Salaperäinen saari, sai toisen sijan Ala-Satakunnan Kameraseuran näyttelyssä syyskuussa 2025. Kuvassa Anolan kartanolle kuuluva Kirkkosaari.

Kiitokset

En olisi tammikuussa 2025 valokuvausopintoja aloittaessani uskonut, että ottamani kuva ”Suokukan salaisuus” on joskus mukana valokuvanäyttelyssä ja vieläpä näyttelyjulisteessa!

En olisi myöskään uskonut, että jatkan opintojen loppuun asti. Puhumattakaan, että julkaisisin valokuvakirjan. Sen verran hankala oli alku…

Kiitos minua opettaneille ja kannustaneille opettajilleni sekä opiskelukavereilleni. Kiitos kannustuksesta ja kärsivällisyydestä myös perheelleni ja ystävilleni.

Ilman teitä en olisi jaksanut opintojen loppuun asti! Tämä on ollut upea matka ja se jatkuu!”

Kiitos, että luit kirjani tekstit. Tämän kirjoitin siis ”yleisön pyynnöstä”.
Tervetuloa seuraamaan matkaani luontokuvaajaksi! Olen matkalla, joka on aivan kesken.
Kuvan otti opiskelukaverini Päivi Heiskanen.

Jos haluat katsella kuviani instagramissa, osoite on https://instagram.com/avecmarja.photo