Hiihtovaelluksen varusteluettelo – mitä mukaan talvivaellukselle -

Tuntuuko talvivaellusta varten pakkaaminen tuskalliselta? Et ehkä ole varma, mitä kannattaa ottaa mukaan. Hiihtovaellus oli minullekin vielä kuusi vuotta sitten lähes tuntematon käsite. Opiskelu eräoppaaksi Eräkarkussa teki minusta talviretkeilijän.

Jo opiskeluaikana ja varsinkin sen jälkeen olen tehnyt sekä yli viikon kestäviä talvivaelluksia että muutaman päivän hiihtovaelluksia. On ollut ilo koukuttaa ystäviä ja asiakkaita talviretkeilyn saloihin. Kerron tässä artikkelissa, mitä otan mukaan hiihtovaellukselle ja jaan muutamia hyviksi havaitsemiani vinkkejä. Hiihtovaelluksen varusteluettelo ja talviretkeilyvinkit löytyvät artikkelin lopusta. Saat hyödyllisiä käytännön vinkkejä sekä itsesi että varusteittesi pysymiseen lämpimänä.

Telttailu talvella

Talvitelttailussa teltan tulee olla riittävän kokoinen. Teltassa on hyvä olla mahdollisimman suuri absidi (eteinen), johon saa tavarat säältä suojaan ja jossa voi tarpeen vaatiessa kokkailla. Suosittelen talvivaellukselle talvikäyttöön tarkoitettua tunnelitelttaa.

Kun lunta on paljon, teltan absidiin kannattaa kaivaa käytävä ja jättää sivuille ja etuosaan hyllyt kengille, tavaroille ja retkikeittimelle.

Oma telttani on palvellut minua jo kuusi vuotta. Se ei ole varsinainen talviteltta, koska siinä ei ole lumiliepeitä. En myöskään usko telttani kaarien kestävän avotunturin tuulessa ja tuiverruksessa, joten valitsenkin aina suojaisan leiripaikan. Olen hyvin pärjännyt omalla teltallani, mutta ehkä seuraava telttani on nimenomaan talvikäyttöön tarkoitettu tunneliteltta. Valitsen seuraavaan telttani seuraavilla kriteereillä: iso absidi (eteistila), sisäänkäynti kahdelta puolelta, lumiliepeet, tukevat kaaret ja sisäteltassa istumakorkeus.

Talvella teltta kulkee kätevästi ahkion päällä rullattuna

Minulta kysytään usein, miten ihmeessä ahkiossani on niin paljon tavaraa. Suurin selittävä tekijä on teltan pakkaustapa. Sisäteltan pohjalla asetetaan routamatto ja teltta kääritään rullalle ahkion päälle siten, että telttakaaret on teipattu osittain valmiiksi yhteen ja taitettu keskeltä puoliksi. Tämä tapa nopeuttaa pystytystä huomattavasti.

Makuualusta eristää kylmältä

Talvella kylmyys tulee pääasiassa alhaaltapäin. Minulla on vielä tuoreessa muistissa, kuinka paljon palelin ensimmäisellä harjoitusvaelluksellani Etelä-Konneveden kansallispuistossa järven jäällä. Minulla oli alla vain ohut makuualusta. Se ja routamatto eivät eristäneet kylmältä riittävästi. Kokemus on tuonut mukanaan mukavuudenhalua. Minulla on routamaton päällä kaksi makuualustaa: extreme-alusta ja sen päällä ilma- ja untuvatäytteinen makuualusta.

Jos olet kaltaiseni palelevainen vilukissa, jolla lonkkia ja polvia kolottaa, lue talviretkeilystä kirjoittamani artikkeli tästä: lämpimiä ja kivuttomia yöunia pienillä nikseillä.

Miten valitsen makuupussin

Talvella telttailemisessa on olennaista pitää sisäteltan tuuletusaukot auki, koska hengitysilman kosteus kastelee niin sisäteltan kuin makuupussinkin.

Käytän kahden makuualustan taktiikan lisäksi myös kahden makuupussin taktiikkaa. Nukun untuvamakuupussissa, jonka päällä on ohuempi kuitumakuupussi. Kosteus tiivistyy sen pintaan pitäen untuvamakuupussin kuivempana. Olennaista on aamulla ensimmäiseksi laittaa makuupussit tuulettumaan.

Makuupussit tuulettuvat ja kuivuvat pakkasessa. Pakkanen kuivattaa tehokkaasti makuupussin päälle tiivistyneen kosteuden.

On olemassa ns. kolmen vuodenajan makuupusseja, kesämakuupusseja ja talvimakuupusseja. Helpointa on miettiä käyttötarkoitusta, pohtia omaa kylmänsietokykyä ja perehtyä makuupussien comfort-arvoihin.

Comfort-arvo, mukavuuslämpötila, tarkoittaa lämpötilaa, jossa pystyy nukkumaan kohtuullisen mukavasti. Valmistajat merkitsevät lämpötilat Comfort- ja Limit-arvoilla. Tällöin comfort-arvo kertoo naisten ja limit-arvo miesten mukavuuslämpötilan. Extreme-arvo kertoo, missä lämpötilassa selviää vielä ilman hypotermiaa. Oman mukavuuslämmön saat selvitettyä vain testaamalla ja ja nukkumalla eri lämpötiloissa ja olosuhteissa.

Miten pakkaan ahkion hiihtovaelluksella

Olen tuunannut oman ahkioni Paris-pulkasta. Ahkiossani ei näin ollen ole takaosassa vetoketjua kuten Fjellpulkenin ahkiossa, jonne voi kätevästi pakata matkan aikana tarvittavat juomat, ruoat ja taukovaatteet. Jätän ahkioni etuosaan paikan päivärepulle, josta saan kuitenkin suhteellisen kätevästi kaivettua esiin ruoat ja taukovaatteet. Toki reppua voi selässäkin kantaa, mutta mieluummin hiihdän ilman reppua.

Päiväreppu on kätevä mukana, jos tekee leirin samaan paikkaan pariksi päiväksi ja tekee päiväretkiä ilman ahkiota. Päiväreppuun tai ahkioon kannattaa aina pakata helposti saataville termospulloon lämmintä juomaa, ja ruoat kannattaa valmistaa aamulla valmiiksi hautumaan ruokatermokseen.

Ahkion pakkaaminen muistuttaa melkoisesti kajakin pakkaamista. Ahkion on oltava tasapainossa sekä sivuttais- että pitkittäissuunnassa. Pakkaa tavarat ahkioon siten, että ahkio on mahdollisimman matala eikä tavaroita roiku ahkion reunojen yli. Painavimmat tavarat (ruokalaatikot, nesteet, keittimet, korjaustarvikkeet jne) ahkion pohjalle ja kevyemmät tavarat (vaatteet, makuupussit, makuualustat) päälle.

Teltta pakataan ahkion päälle rullalle ja koko komeus kiinnitetään tiukasti kiinni kuminyöreillä. Mitä tiukemmin kuminyörit on kiinnitetty sitä parempi. Mikään ei ole niin ärsyttävää, kuin jonkun kanssavaeltajan epätasapainossa oleva ahkio. Takana tulevalle tulee raskas reissu, kun edellä vaeltavan ahkio kaatuu tämän tästä. Välillä olen itse ollut se syyllinen, jonka ahkion säätöjä korjaillaan.

Liukulumikengät, eräsukset vai lumikengät?

Vaellusvälineen valinta riippuu monesta seikasta. Vaelluksen kohde, vuodenaika, matkan pituus, olosuhteet ja omat mieltymykset. Oma suosikkini viikon hiihtovaelluksella on eräsukset irrotettavilla nousukarvoilla ja jalkineina Nokian huopakumisaappaat.

Liukulumikenkien kanssa on oltava todella varovainen jyrkissä alamäissä ja hankikannolla. Sivuttaispitoa ei juurikaan ole ja niinpä tulin Riisitunturin keväthangilla selättäneeksi itseni useita kertoja.

Kommellukset ja kaatumiset ovat ihan parhaita naurunaiheita retkellä, kunhan kukaan ei vaan loukkaa itseään.

Lyhyellä parin yön hiihtovaelluksella Riisitunturille testasin OAC:n liukulumikenkiä. Riisitunturin loivat ja kumpuilevat rinteet ovat juuri sopivia liukulumikenkäilyyn. Voi sitä upeutta, kun sai laskea alas puuterilumen peittämää rinnettä ilman ahkiota!

Suosittelen liukulumikenkiä melko tasaiseen tai kumpuilevaan maastoon, esim. soille ja vaikkapa juuri sinne Riisitunturille. Vuokraan liukulumikenkiä Rukalla. Tule testaamaan!

Avec Marjan lumikenkäretki Riisitunturille — Riisitunturilla kelpaa laskea OAC-liukulumikengillä pitkin puuterilumen peittämää rinnettä tykkylumipuiden katveessa.

Lue tästä artikkelini: Liukulumikengillä metsään, suolle ja umpihankeen.

Lumikengät mukaan myös hiihtovaellukselle

Jokainen siis valitkoon itse kulkupelinsä. Lumikengillä en halua vaeltaa pitkiä matkoja, mutta silti ne ovat mielestäni tärkeät myös hiihtovaelluksella. Jos lunta on paljon, leirissä liikkuminen on hankalaa hangen upottaessa. Myös teltan pystyttämisessä lumikengät ovat todella näppärät.

Talviretken ruokailuvinkit

Retkeilyreittien varrella on laavuja, nuotiopaikkoja ja kotia, joissa kokkailu onnistuu helposti. Joskus tulikin on jo valmiina, ja puita löytyy. Retkikeitin on kuitenkin oltava aina mukana. Ruoka-aineet valitaan retken keston mukaan. Viikon vaellukselle ruoat kannattaa kuivata. Ahkiossa ruoan painolla ei kauheasti ole väliä, mutta talviolosuhteissa tulee muistaa, että ruoat jäätyvät. Säilykepurkista on melkoisen vaikeaa saada irti vaikkapa jäätyneitä lihapullia! Ruoat kannattaa pakata annospusseihin: aamupala, lounas, iltapala, välipalat. Ruoan kuivaaminen ei ole vaikeaa. Lähes kaikkea voi kuivata. Voit lukea tästä vinkkini jauhelihan kuivaamiseen.